Ruska hehkui Riisitunturilla ja Konttaisella – Kuusamon päiväretkikohteet talven kynnyksellä

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Viime viikonloppu Kuusamossa oli syksyinen. Luulin jo toista viikkoa sitten, että ruska on ensimmäisen myrskyn myötä pian ohi, mutta toisin on käynyt. Viikonloppuna Riisitunturilla ja Konttaisella retkeillessämme nähtiin, että maaruska ja lehtipuiden loisto on vielä varsin voimissaan ja hurjan kaunis.

Viikonlopun helpoilla retkipoluilla viihtyivät niin aikuiset, kuin pieni 9 kuukautta vanha tuleva seikkailijakin. Hän nytkyi rauhallisesti kantajan mukana kantorepussa, maisemista yhtä lumoutuneena, kuin mekin.

Siinä missä Riisitunturilla maaruska hehkui syvissä punaisen ja oranssin sävyissä harmaasta päivästä huolimatta, saatiin Konttaisen uudella päiväreitillä nauttia yllättävästä auringonpaisteesta.

Viikonlopun retkikohteiksi valikoituivat kaksi helppoa ympyrälenkkiä, joita neljä aikuista ja yksi sylivauva pääsivät kulkemaan vaivatta, nähden kuitenkin näistä kohteista avautuvat parhaat maisemat.

Riisin Rääpäsy 4,3 km – Helppo reitti, jonka kiertää n. 2-3 tunnissa

• Riisitunturin kansallispuistossa kiertävä reilun 4 km mittainen Riisin Rääpäsy kiertää kansallispuiston parkkipaikalta Riisitunturin autiotuvan kautta kauniin Ikkunalammen kautta aina Riisitunturin lähes puuttomalle huipulle asti.
• Tämän kierroksen aikana pääset näkemään vanhoja kynttiläkuusia, Koillismaalle ominaisia kauniita rinnesoita ja Riisitunturin huipulta avautuvat kauaskantoiset maisemat länteen ja pohjoiseen Riisisuon, Nuolivaaran ja Noukavaaran suuntaan, sekä itään ja kaakkoon kohti Yli-Kitkan järveäkin
• Kansallispuiston parkkipaikalla on reilun kokoinen parkkipaikka ja kompostoivat kuivakäymälät löytyvät niin kansallispuiston sisääntuloporttien sisäpuolelta, kuin autiotuvaltakin.
• Riisitunturin autiotuvan pihapiiriin on vasta hiljattain syyskuun aikana valmistunut uusi ja tilava taukokatos, johon mahtuu kerralla peräti noin 50 henkilöä. Taukokatoksessa on myös tulisija eväiden grillaamista varten.

• 

• 

• 

Konttaisen päiväreitti 2 km – Helppo reitti vaaran huipulle, jonka kiertää n. 1,5-2 tunnissa

• Konttaisen juurelta, parkkipaikan kupeesta lähtee loppukesän aikana avattu 2 km mittainen helppo polku (tuore kinttupolku loivassa maastossa). Tämä uusi reitti kulkee Konttaisen huipulle idän puoleista loivaa rinnettä ja kaartaa ympyrälenkin muotoisesti samankaltaista maastoa takaisin p-paikalle.
• Reitin eteläpuolen haastavat ja jyrkät portaat on poistettu käytöstä uuden reitin avaamisen myötä.
• Reitillä ei ole taukopaikkaa eikä käymälää. Lähin taukopaikka löytyy Suolammin laavulta Valtavaaralla. Konttaiselle ei saa myöskään tehdä omaa tulipaikkaa.

Mikäli retkeilijän oikeudet mietityttävät, tutustuthan jokamiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin täällä.

Valtavaara kylpee ruskan sävyissä ja auringonlaskun valossa

Eilen kävin ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen Valtavaaralla katselemassa maisemia ja ihailemassa ruskaa. Valtavaara on ehdottomasti yksi lempipaikoistani Kuusamossa ja viimeisen vuoden aikana olenkin valokuvannut Valtavaaran maisemia monessa eri valossa ja vuodenajassa. Tämä jättiläinen seisoo ylväänä ja rohkeana paikallaan tarjoten ulkoilijoiden, luontoihmisten ja valokuvaajien aisteille kaikenlaista kauneutta.

Eilen oli myös ensimmäinen kerta, jolloin vedin vaelluskengät jalkaan testimielessä loppukesästä tapahtuneen nilkan nyrjähdyksen jälkeen. Olin iloinen todetessani, että voin hyvin kulkea jo tällaisessa vaihtelevassa ja paikoitellen vaativassakin maastossa vaelluskengillä, joissa kuitenkin on reipas nilkkaa tukeva varsi. Nivelsiteissä ja kehräsluiden paikkeilla tuntui lähinnä pientä kiristystä ja ajoittaista painaumaa, mutta ei mitään merkittävää kipua.

Varoin askeleitani alas tullessa vielä jonkin verran, mutta uskallan nyt kyllä jo ihan normaalisti kulkea maastossa tästä eteenpäin. Uskon, että reipas rasitus tekee nilkan liikeradoille ihan hyvää, kun taas maisemat ja luonto elvyttävät muita aisteja. Liikkuminen itsessään tuntui hirmuisesta puuskutuksesta huolimatta todella hyvältä ja ilahduin etenkin silloin kun silmiini osui puolestavälistä rinnettä tämä kansikuvan maisema Valtavaaran tuvasta. Tosin päivän viimeiset tunnit Valtavaaran hiljaisilla poluilla olivat kyllä kaikkinensa palkitsevia. Tämä luonnon kauneus vain häikäisee joka ikinen kerta.

---

Odotan innolla, että ehdin seuraavan kahden viikon aikana tutkimaan muitakin Kuusamon tuttuja maisemia ja kätkettyjä helmiä. Loppuviikosta lähden myös oppaaksi mukaan valokuvauskurssille Syötteen kansallispuistoon, jossa tulemme valokuvaamaan paljon. Tästä tulevasta viikonloppureissustakin olen hyvin iloinen.

Ensi viikolla taidan myös uskaltautua kokeilemaan ensimmäisiä juoksualskeleita nilkalla, kun ortopedin suosittelema varoaikakin on vihdoin ohi. Mikä olisikaan parempi paikkakunta juoksupalauttelulle, kuin Kuusamo. Juoksun ja kävelyn yhdistelmän taidankin suunnata vaikka Pyhävaaran laelle, jossa olenkin käynyt vain talvisaikaan. En todennäköisesti kuitenkaan malta jättää kameraa pois juoksurepustani, sillä maisemat pyhävaaraltakin ovat hienot.

Tämän viikon aikana tulen lisäksi julkaisemaan kuvitetun kertomuksen Närängän erämaiselta tilalta ja Hyöteikönsuolta. Seuraa siis Kotimatkalla-sivustoa, niin saat ensimmäisten joukossa tiedon kun artikkeli julkaistaan.

Nuku yö ulkona – Ensimmäistä kertaa yksin tuntureilla

Terveisiä Rovaniemeltä. Tänään junan yövaunu herätti minut aikaisin aamulla keikutuksellaan. Olen matkalla kohti pohjoista, yksin. Edessäpäin on taivalta tuntureilla, tällä kertaa entuudestaan vieraassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Aikaa on ruhtinaalliset viisi päivää kulkea rauhassa, kuvata luontoa ja maisemia, levätä ja voimaantua tuntureiden yltäkylläisyydestä. Ja vain olla.

Syysvaellus (osa 1) – Kilpisjärvi-Mallan luonnonpuisto-Kuohkimajärvi-Treriksröset

”Näetkö elämän valoisat puolet? Muista elää ennenku kuolet.”

Vaelluksella ja ulkona liikkuessani pääsen toteuttamaan itseäni ja löydän merkitystä elämän pienistä asioista. Oravanpyörä vaihtuu hetkeksi täyteen vapauteen liikkua maisemissa jonne minulla on suuri etuoikeus kulkea. Tiedostan, että monelle tämä ei ole mahdollista. Rajatun hetken olen valtavan pieni ihminen luonnon armoilla ja arkihuoleni ovat vähäpätöisiä. Olen valtavan onnekas, kun pystyn kulkemaan harvoin tallattuja polkuja ja voin käskeä jalkojani kannattelemaan minua ja kantamustani eteenpäin väsymyksen partaalle. Siltikin pitkän päivän jälkeen oloni on pelkästään onnellinen ja tässä itse aiheuttamassani euforiassa sekä endorfiinipöllyssä, jokaisessa lihaksessani tuntuu liikunnan aiheuttamasta kiristyksestä huolimatta vain hyvältä.

Syysvaelluksen ensitunnelmia – Kolme valtakuntaa

Eilen palasimme kotiin syysvaellukselta kollmen valtakunnan rajalle. Tässä hieman ensitunnelmia kuvien muodossa hienosta vaellusreitistä halki Suomen, Norjan ja Ruotsin. Vaelluskertomus seuraa perästä.