”Saisinpa tilaisuuden elää pohjoisen vuodenkierron” – Vuosi Kuusamossa ja kuinka tänne päädyinkään

Aiemmin tämän vuoden aikana lausuin varoen ja hiljaa itsekseni ilmaan sanat, joiden voimaa en uskaltanut ennakoida, enkä siksi ajatellut käyvän toteen vielä pitkään aikaan.

”Saisinpa tilaisuuden elää vähintään vuodenkierron ajan pohjoisessa ja nauttia kaikesta mitä elämä voi tuoda tullessaan.”

Vaikutti epätodennäköiseltä, että tulisin irtautumaan etelän pyörästä, sillä minut piti Helsingissä mm. kiinnostava työ ja läheiset. Elämäntilanteeni yllättäen muututtua ja työssä tapahtuneiden käänteiden johdosta, minulle tarjoutui kuitenkin tilaisuus irtautua tuntemastani arjesta täysin ja päättää vapaasti miten haluan päiväni ja tulevan vuoteni käyttää. Tämä oli tilaisuus johon nopeasti päätin tarttua rohkealla mielellä.

Haave pohjoisesta on lähtenyt kytemään mielessäni jo vuosi sitten ja vaikka ohikiitävän hetken pelkäsin liekin tukahtuvan, päätin kesällä että aion elää nykyhetkeä ja tulevaa niin rohkeasti ja täysillä kuin vain suinkin uskallan.

Aivan yllättäen huomasin asioiden järjestäytyneen niin, että löysin itseni istumasta tietä mittaavasta autosta, muuttomatkalla kohti pohjoista.

En oikein vieläkään osaa uskoa asuvani nyt valtaosan ajastani ja tulevasta vuodesta Kuusamossa. Vasta vajaa viikko pohjoisemmassa on takana ja minusta tuntuu edelleen siltä että pian ”lomani” päättyy ja pakkaan tavarani palatakseni etelän arkeen. Mutta näin ei tule tapahtumaan vielä pitkään aikaan. Ja kuka tietää minne tieni vie täältä.

Minulla on nyt hurja ja käsittämätön mahdollisuus nauttia tästä pohjoisen luonnosta ja tutustua samalla myös elämään täällä. Niin paljon uutta ja odottamatonta tutkittavaa on edessäni enkä malta odottaa että voin jakaa näitä kokemuksia kanssanne!

Nopea muutto Kuusamoon

Kolme viikkoa sitten sain päätöksen opintojen hyväksymisestä. Kaksi viikkoa sitten onnistuin etsimään ja ostamaan itselleni auton. Viikko sitten pakkasin autoon kaikki mahdolliset tavarat epämääräisen pitkäksi ajaksi ja viime viikonloppuna ajoin ystävän lapsuudenkodin kautta Kuusamoon.

kea_auto
Ostin ensimmäisen autoni – tässä minä ja punainen ”maantiekiiturini”. PK-seudulla en ole autoa tarvinnut, mutta pohjoisessa se on melkeinpä edellytys liikkumiselle. Tämä auto ei ole raketti, mutta retkien ja aktiivisen elämän mahdollistaja.

Opiskelen seuraavan vuoden Kuusamo-opiston luonto- ja maisemakuvapainotteisella valokuvauslinjalla. Opintoihin sisältyy myös muunlaisen kuvaustekniikan ja osaamisen omaksumista, muotokuvausta, urheilu- ja tapahtumakuvausta, kuvajournalismia, videotuotantoa, kuvankäsittelyä, digitaalista viestintää ja vaikka mitä. Asuntoni Helsingissä odottaa opintojen ajan, että pääsen käymään tutuissa maisemissa silloin tällöin.

Valokuvaamisen ja luontosuhteen syventämisen ohella tähtäimessäni on retkeillä pohjoisessa ja lähi-alueilla mahdollisimman paljon. Toivon myös että pääsen tutustumaan moniin samanhenkisiin ulkoileviin ihmisiin, ehkä jopa työskentelemään luonnon ja liikunnan parissa, sekä muutenkin edistämään eräopasosaamistani vuoden aikana.

Viikko valokuvausopintoja takana

Valokuvausopintojen ensimmäinen viikko polkaisi maanantaina käyntiin vauhdilla.

Maanantaina, ennen kuin vuorokausikaan Kuusamossa oli vielä tullut täyteen, löysin itseni jo karhukojulta venäjän rajan tuntumasta valokuvaamasta kontioita.

Viikon mittaan olen saanut syventyä valokuvauksen tekniikoihin ja kuvankäsittelyyn. Jo maanantaina ryhmämme suuntasi Venäjän rajan tuntumaan karhukojulle kuvaamaan otsoja. Karhuthan löytävät Venäjän rajan takaa kojulle, koska niille asetellaan ruokaa tarjolle paljon. Siksi mietin, oliko tämä nyt niinkään autenttisen tuntuinen kohtaaminen ruskeakarhun kanssa. Voin siitä huolimatta kuitenkin sanoa että karhun näkeminen ensimmäistä kertaa elämässäni oli vaikuttavaa. Parhaimmillaan karhukojun ulkopuolella oli samalla hetkellä jopa 9 karhua ja ne astelivat niin lähelle kojua, että pystyit kuulemaan niiden liikkeet.

Tämän viikonlopun ajan osallistun Kuusamossa pidettävään, nyt jo vaikutuksen tehneeseen Kuusamo Nature Photography -festivaaliin ja ulkoilen.

Tule mukaan vuoden mittaiselle tutkimusmatkalleni Kuusamoon ja pohjoisen leveysasteille!

Myöhään eilen illalla suuntasimme Kuusamojärven rannalle viettämään laavuyötä ja harjoittelemaan revontuli- sekä tähtikuvausta. Tänään illalla taas lähdemme todennäköisesti yöksi Valtavaaran rinteille nauttimaan luonnosta. Kuvasaldoa ja retkikuulumisia tarinoin blogiin.

Kuvia ja kuulumisiani julkaisen säännöllisesti myös blogini Facebook-sivuilla osoitteessa www.facebook.com/keanretki, sekä Instagramissa www.instagram.com/keacreutz.

Toivotan sinut lämpimästi mukaan vuoden mittaiselle tutkimusmatkalleni Kuusamoon!

Nyt kutsuu Kuusamo – Ajatuksia siitä kun haaveet täydentyvät yllättäen

Elämä on aikamoinen seikkailu. Joskus tarjoutuu tilaisuuksia, joita ei vain voi sivuuttaa, vaan niihin on tartuttava, vaikka kuinka jännittäisi.

Löysin jo vuosi sitten kiinnostavan valokuvaukseen, kuvajournalismiin ja kuvalliseen/digiviestintään keskittyvän valokuvauslinjan Kuusamosta. Linja painottuu luonto- ja maisemakuvaukseen ja opintojen aikana tehdään useita kuvausretkiä.

Minähän rakastan viettää aikaa luonnossa vaeltaen ja kamera kulkee aina mukana. Jos vuodesta voisi tehdä täydellisen, suorittaisin eräopasopinnot myös tässä samalla, mutta koen että ensisijaisesti haluan panostaa kuvallisen viestinnän osaamiseeni, sillä eräopasopinnot voin tehdä myöhemminkin. Ja koska Kuusamon seudun luonto.

Tällaista tilaisuutta tutkia Kuusamon ja Lapin luontoa kamera kädessä vuoden ajan osuu kohdalle harvoin!

Kulunut kesä on ollut hauska ja aika on mennyt kuin siivillä, mutta nyt päätin hyödyntää tilaisuuden, jota ei aina tule vastaan. Siispä tulen viettämään valtaosan viikoistani seuraavan vuoden ajan Kuusamossa ja pohjoisen kuvausretkillä. Kuusamoon lähden jo reilun viikon päästä.

Mahdollisuuksien mukaan tulen tekemään satunnaisia etäopintoviikkoa Helsingistä käsin, jotta näen läheisiä, voin varmistaa että kasvitkin pysyvät hengissä ja pääsen täältä käsin hoitamaan myös sovittuja sisältöprojekteja.

Tästä alkaa vuoden mittainen tarina, josta tulen kirjoittamaan sivuilleni entistä tiheämmin.

Jahka ajatukseni kirkastuvat ja jännitykseltäni maltan, kerron reissusuunnitelmistani ja valmistautumisesta lisää. Ihan ensimmäiseksi täytyy ostaa auto. Toiseksi aion kiivetä Valtavaaralle. ❤️

Kalareissu ilman kalaa, mutta sitäkin enemmän naurua ja odotusta syksyyn

Viime viikonloppu tuntui kesän päätökseltä monellakin tapaa. Lähdimme mökille perjantaina ja saimme istua iltaa terassilla metsäisessä mökkimaisemassa pitkään yöhön kesän lämmön vielä helliessä meitä. Lauantaina sää viileni pysyvästi ja syksyn sateisen harmaat ensitunnelmat olivat yhtäkkiä läsnä.

Tämä rauhallinen ja iloinen viikonloppu tuntui juuri oikealta tavalta juhlistaa kuluneen kesän päättymistä. Vetäydyimme hetkeksi omiin oloihimme ja nautimme yksinkertaisesta mökkielämästä. Kävimme mustikassa löytämättä mustikkaa ja laskimme onkivavat veteen saamatta kalaa. Tärkeintä ei kuitenkaan ollut se, mitä kädessämme oli mustikka- tai kalareissun jälkeen, vaan retkien aikana käydyt innostuneet puheet, joilla maalasimme tulevaa syksyä.

Näihin kuviin pyrin vangitsemaan palan sitä innostusta ja odotusta, jota aika tänä viikonloppuna hyvien ystävien kanssa ruokki.

Pohjoisen tunturiunelmaa soolovaeltaen Hetta-Pallas-reitillä

Kaupunkilaisena tuntuu joskus siltä että jämähdän liiankin helposti kaupunkiin ja arkirutiineihin. Luonnon helmaan lähteminen täältä vaatii joskus erillistä panostusta. Mieli tekee merkittävästi enemmän poluille juoksemaan, mutta kotiovelta on tarjolla vain asvalttia. Onnekseni oma boksi, jossa käyn epäsäännöllisen säännöllisesti retkien välissä harrastamassa CrossFitiä, on betonielementtien välissä paras juuri sellaisena kuin se on. Sinne on aina helppo lähteä. Mutta jos haluaa jonnekin luonnon helmaan, retkeilemään tai vaeltamaan, saa lähtemistä suunnitella vähän enemmän. Etenkin jos liikkuminen on julkisen liikenteen tai kimppakyytien varassa. Jatka artikkeliin Pohjoisen tunturiunelmaa soolovaeltaen Hetta-Pallas-reitillä

Pakkasretki Karhunkierroksella

Muutama viikko sitten ulkoilimme kolmen päivän ja kolmen yön verran Kuusamossa, Karhunkierroksen maisemissa Oulangan kansallispuistossa. Vuodenvaihteesta on muodostunut hieno hetki suunnata pohjoisemmaksi ja niin teimme tälläkin kertaa loppiaisen jälkeen. Vuosi sitten vietimme pitkän viikonlopun verran Posiolla, Riisitunturin kansallispuistossa lumikenkäillen ja nauttien ensimmäisestä talvisesta viikonlopusta tunturi- ja autiotuparetkeilyn parissa.

Jatka artikkeliin Pakkasretki Karhunkierroksella

Merellinen Helsinki

Elokuu on tarjonnut auringonpalvojille poikkeukselliset puitteet nauttia ulkoilmasta sekä auringosta ja olen itsekin pyrkinyt lataamaan akkuja tulevaa syksyä ja hämärämpiä iltoja varten. Töiden ohella olen hyödyntänyt tilaisuuden ja liikkunut mahdollisimman paljon kävellen. Harvoin saa kävellä kaupungin halki töihin kello kahdeksalta helteisessä aamuilmassa !

Jatka artikkeliin Merellinen Helsinki